Kamera- vs. tutkateknologia
Miksi kamerateknologia on ylivoimainen etenkin sisätiloissa?
Suurimmassa osassa Suomen golfsimulaattoreista on käytössä tutkalla toimiva lyöntianalysaattori. Pallon taakse asetettavien tutkalla toimivien laitteiden toiminta ulkona perustuu siihen, että ne seuraavat palloa koko sen lennon ajan ja pystyvät siten laskemaan pallon lentoon liittyviä parametrejä. Sisätiloissa lyötäessä tutkalla toimivat laitteet ovat kuitenkin ongelman edessä, kun pallo pysähtyykin muutaman metrin päässä olevaan verkkoon tai valkokankaaseen. Ne joutuvat siis muuttamaan toimintaperiaatettaan ja mittaustapaansa sisätiloissa täysin.
Tutka pystyy mittaamaan sisätiloissakin pallon lähtösuunnan ja -nopeuden tarkasti, mutta suurimmat ja pelaamisen kannalta oleellisimmat ongelmat tulevat alakierteessä sekä “spin axisissa”, eli siinä, mihin suuntaan pallo kiertää ja miten paljon. Spin axis joudutaan arvioimaan sisätiloissa mailan tulokulman ja lavan suunnan perusteella, mutta suurin ongelma tässä on se, että kyseinen mittaus tapahtuu vasta osumahetken jälkeen. Tällöin mukana laskuissa on jopa holtiton osumasta johtunut lavan kääntyminen.
Yksinkertaistettu esimerkki: Right-kätisyyden pelaajalla kantaosuma tuottaa ratasefektin (gear effect) vuoksi oikeasti kierteen vasemmalta oikealle (fade tai slice). Kantaosuman vuoksi lapa kuitenkin kääntyy kiinni, jolloin tutkalla toimivat laitteet luulevat, että palloa lyötiin lapa kiinni. Lopputuloksena pallo kaartaa tutkaa käyttävissä simulaattoreissa väärään suuntaan, oikealta vasemmalle. Alla olevalla videolla ratasefektiä käydään visuaalisesti läpi.
Ero voi olla valtava etenkin draiverilla lyötäessä. Sekä tutkalla toimiva laite että kameralla toimiva laite saattavat ilmoittaa saman draivin mitaksi esimerkiksi 250 metriä, mutta tutkassa pallo saattaa päätyä 30 metriä keskilinjan vasemmalle puolelle ja kameralaitteessa 30 metriä keskilinjan oikealle puolelle. Jotkut tutkalla toimivat laitteet pyrkivät eliminoimaan edellä mainitun virheen paikantamalla osumakohdan kameran avulla. Kuvaaminen tapahtuu kuitenkin lavan takaa, eikä sen vuoksi ole luotettava. Virheellinen osumakohdan mittaus voi pahimmillaan vain kasvattaa sivukierreongelmaa.
Tutkaan sisätiloissa lyötäessä suurin ongelma onkin nimenomaan se, että pallon sivuttaiskierre on aina arvioitu luku, eikä pelaaja voi koskaan olla varma, millaisen lyönnin hän todellisuudessa löi.
Kamerateknologia
Toisin kuin tutkat, kamerateknologialla toimivat laitteet sijoitetaan pallon etupuolelle, jotta ne näkevät mitä osumahetkellä oikeasti tapahtuu. Suurnopeuskamerat ottavat pallosta satoja kuvia välittömästi osuman jälkeen ja niiden perusteella laite tietää joka kerta mihin suuntaan pallo lähtee, millä nopeudella, ja mikä tärkeintä – mihin suuntaan se kiertää ja miten paljon. Kyseisen mittaustavan ylivoimainen etu on se, että mittaustulos on aina sama riippumatta siitä, lyödäänkö palloa ulkona rangella vai sisällä simulaattorissa.
Sisätiloista ja simulaattorikäytöstä puhuttaessa tärkein ero kamera- ja tutkalaitteiden välillä on siis se, että kamera kuvaa sisälläkin suoraan pallosta miten se oikeasti lähtee, eikä joudu tekemään olettamuksia mailan lukujen perusteella. Tämän vuoksi joka ikinen lyönti piirtyy valkokankaalle juuri niin hyvänä tai huonona, kuin se oikeasti on.
Sivukierteen lisäksi tärkeä seikka on alakierre. Mikäli tutkalaitteella haluaa sisätiloissa lähellekään oikeita alakierrearvoja, ainoa keino on käyttää juurikin tutkia varten kehitettyjä kalliita erikoispalloja. Tällöin alakierreluvut ovat tiettyjä erikoistilanteita lukuunottamatta asiallisia, mutta erikoispallotkaan eivät auta sivukierreongelmaan. Kameralaitteissa voi sen sijaan pelata millä tahansa pallolla, ja laite näyttää alakierrettä juuri sen verran, kun käytetty pallo oikeasti antaa.
Kamerateknologia tarjoaa etenkin sisätiloissa täysin ylivertaista tarkkuutta, ja pelaajat voivat luottaa dataan sataprosenttisesti. Tutkat joutuvat arvailemaan, kun taas kamera näkee, mitä lyönnissä oikeasti tapahtuu. Kamera ei valehtele.
Passion Golf Studioilla on käytössä Foresight Sportsin GC Quadeja, GC Hawkeja sekä GC3-laitteita. Näiden eroavaisuuksista pääset lukemaan täältä!